Maahanmuuttajan tutustuminen uuteen isäntämaahan käy
viestinnän avulla. Kulttuurienvälinen viestintä on kuitenkin vaikeaa: sitä ei voi
täydellisesti oppia mistään oppikirjasta vaan ainoastaan kokemuksen kautta.
Viestintä on vuorovaikutteista; se tapahtuu viestin lähettäjän ja viestin
vastaanottajan välillä. Erilaisesta kulttuuritaustasta johtuen on mahdollista,
että viestin saaja tulkitsee viestin toisin kuin lähettäjä on sen tarkoittanut.
Sen lisäksi, että kulttuuritausta vaikuttaa viestintäämme ja viestinnällisiin
valintoihimme, se vaikuttaa myös havainnointiimme, mitä näemme ja miten sen
tulkitsemme. Viestin tulkintaan vaikuttavat monet muutkin seikat, mm. ihmisten
välinen suhde ja konteksti. Yhdessä yhteydessä positiivisesti tulkittava viestintä
saattaakin toisessa yhteydessä tuntua negatiiviselta. Kielellisen viestinnän
lisäksi tapahtuu sanatonta viestintää, joka on usein vakuuttavampaa kuin
sanallinen viestintä. Epävarmuutta, jota koetaan vieraan ihmisen kohtaamisessa,
lievitetään usein käyttämällä stereotypioita eli tiettyihin ihmisryhmiin
kohdistuvia yleistyksiä.
| Kuva: Teija Jalonen-Mutanen |