Kulttuurienvälinen viestintä

Maahanmuuttajan tutustuminen uuteen isäntämaahan käy viestinnän avulla. Kulttuurienvälinen viestintä on kuitenkin vaikeaa: sitä ei voi täydellisesti oppia mistään oppikirjasta vaan ainoastaan kokemuksen kautta. Viestintä on vuorovaikutteista; se tapahtuu viestin lähettäjän ja viestin vastaanottajan välillä. Erilaisesta kulttuuritaustasta johtuen on mahdollista, että viestin saaja tulkitsee viestin toisin kuin lähettäjä on sen tarkoittanut. Sen lisäksi, että kulttuuritausta vaikuttaa viestintäämme ja viestinnällisiin valintoihimme, se vaikuttaa myös havainnointiimme, mitä näemme ja miten sen tulkitsemme. Viestin tulkintaan vaikuttavat monet muutkin seikat, mm. ihmisten välinen suhde ja konteksti. Yhdessä yhteydessä positiivisesti tulkittava viestintä saattaakin toisessa yhteydessä tuntua negatiiviselta. Kielellisen viestinnän lisäksi tapahtuu sanatonta viestintää, joka on usein vakuuttavampaa kuin sanallinen viestintä. Epävarmuutta, jota koetaan vieraan ihmisen kohtaamisessa, lievitetään usein käyttämällä stereotypioita eli tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuvia yleistyksiä.

Kuva: Teija Jalonen-Mutanen

Erilaiset kulttuurit

Kulttuuri on tiettyyn yhteiskuntaan tai yhteisöön kuuluvien ihmisten elämäntapa: miten ajatellaan, tunnetaan ja käyttäydytään. Kulttuuria ovat mm. ruoka, taiteet, vaatetus, kieli, työvälineet, tiedot, arvot, uskomukset, moraalikäsitykset, lait, symbolit, rituaalit, tavat ja tottumukset. Yksilö omaksuu nämä asiat ympäröivästä yhteiskunnasta sosialisaation ja kasvatuksen kautta.

Kulttuuri vaikuttaa tapaan viestiä, jolloin kulttuurien välisissä kohtaamisissa voi aiheutua ristiriitoja johtuen erilaisista viestintätavoista ja tulkinnoista. Vain osa kulttuurista on näkyvää - aivan kuten jäävuoresta näkyy vain huippu, niin myös suuri osa kulttuurista on piilossa. Kulttuurientuntemus alkaa siitä, että tiedostaa ensin oman kulttuurinsa ja sen merkityksen omalle ajattelulle, käyttäytymiselle ja elämälle.